Järjestökokous

Järjestöjen edustajat kokoontuivat pohtimaan sote-uudistusta

Järjestöjen edustajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa Turussa kuulemaan ajankohtaisen katsauksen Varsinais-Suomen sote-uudistuksen tilanteesta muutosjohtaja Antti Parpon johdolla.

- Tähän asti kunnallinen sektori ja järjestöt ovat toimineet kumppanuusperiaatteella. Jatkossa eri tuottajien keskinäiset suhteet tulee määritellä uudelleen, Parpo korosti.

Tulevaisuudessa sote-järjestöjen yksi rahoittajista on maakunta, kun aiemmin toimintaa ovat rahoittaneet kunnat.

- Mikäli valinnanvapaus menee läpi odotetulla tavalla, kaikki sote-tuottajat joutuvat uudenlaiseen tilanteeseen. Julkinen sektori joutuu kovaan testiin, mutta niin joutuvat myös yritykset ja järjestöt. Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja ei jatkossa enää kilpailuteta julkisen sektorin toimesta vaan asiakas valitsee itse palveluntuottajan, Parpo kertoi.

Järjestökenttä mukana sote-uudistuksen myllerryksessä

Erityisasiantuntija Minttu Ojanen SOSTE- Suomen sosiaali- ja terveys ry.stä korosti sote-järjestökentän moninaisuutta. Ojasen mukaan huolena on mm. se, miten palveluketjujen käy, jos sote-palveluissa mennään kumppanuudesta kilpailutilanteeseen. Järjestölähtöisillä palveluilla on merkittävä rooli esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien arjessa.

- Myös se mietityttää, minkä tahon kanssa järjestöt jatkossa tekevät yhteistyötä, kuntien vai maakunnan? Ojanen pohti.

Järjestöjen näkökulmasta sote-uudistuksen keskeisiä kysymyksiä ovat asiakasosallisuus ja asukkaiden kuuleminen palveluja järjestettäessä, palveluohjauksen rooli valinnanvapauden lisääntyessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö ja resurssit.

Ojanen muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä asiakaskeskeisten, kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden turvaaminen hallintoa uudelleen organisoimalla.

- Haluamme tuoda uudistuksen valmisteluun ihmisläheisen kansalaisnäkökulman. Sote-järjestöissä on paljon erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnin erityiskysymyksiin liittyvää ammatillista ja kokemukseen liittyvää asiantuntemusta, Ojanen arvioi.

Ilmakuva Turusta

Kannanotto: Kunnallisten vanhusneuvostojen merkitys kasvaa sote- ja maakuntauudistuksen myötä

Kuusikkokuntien eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun vanhusneuvostojen mielestä kunnallisten vanhusneuvostojen merkitys ei vähene maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavien maakunnallisten vanhusneuvostojen myötä vaan pikemminkin kasvaa.

Uudistuksen jälkeen kunnallisten vanhusneuvostojen tehtäväkenttään kuuluvat kunnille jäävät ennaltaehkäisyn, kaupunkisuunnittelun, liikenteen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtävät. Näiden lisäksi kunnallinen vanhusneuvosto seuraa ja valvoo oman kuntansa alueen palveluntuotantoa myös maakunnan järjestettäväksi siirtyvissä tehtävissä.

kuusikkovanhusneuvostojen lausunto (pdf)

Lisätietoja:

Tampereen vanhusneuvosto
Vanhusneuvoston puheenjohtaja
Arja Ojala
p. 0500 877 333
s-posti: arja.o.ojala@kolumbus.fi

Saariston ensihoito paranee – Nauvon ambulanssitoiminnan lisäpalvelu jäi pysyväksi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Paraisten kaupungin kokeilu ambulanssitoiminnan lisäpalvelusta Nauvossa muuttui pysyväksi toiminnaksi marraskuun alussa. Ambulanssin henkilökunta ottaa vastaan potilaita virka-ajan ulkopuolella, jos ensihoidon tehtävät sen sallivat.

– Kesällä alkaneen pilottijakson kokemukset ja palaute olivat positiivisia ja siksi toiminta vakinaistuu, sanoo ylilääkäri Timo Iirola Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta. Sairaanhoitopiiri ja Paraisten kaupunki aloittivat pilottijakson kesäkuun alussa ja kokeilun piti päättyä lokakuun lopussa, mutta nauvolaisten, korppoolaisten ja houtskarilaisten iloksi toiminta päätettiin vakinaistaa.

– Tällaiselle toiminnalle on tarvetta ja tilausta. Potilasta ei aina tarvitse kuljettaa Turkuun asti, jos vaiva voidaan hoitaa lähellä. Ihmisiltä säästyy aikaa ja yhteiskunnalta rahaa, toteaa Iirola.

Ylilääkäri Iirola vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ambulanssitoiminnasta.

– Tehtäväni on pitää maakunnan 34 ambulanssia liikkeellä. Ensihoidon tehtävien määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja resurssien ylärajoilla liikutaan. Silti Nauvon ambulanssin lisäpalvelut on hyvin perusteltu.

Ambulanssin henkilökunta hoitaa terveydenhoitajan vastaanotolle kuuluvia akuuttipotilaita silloin, kun saarten terveysasemat ovat kiinni. Toiminta-alue Paraisilla on Nauvo ja Korppoo. Myös houtskarilaiset saavat hoitoa, mutta heidän pitää tulla Korppoon puolelle.

Nauvon lisäksi tällaista ambulanssitoimintaa on Suomessa muun muassa Lapissa, Itä-Suomessa ja Lahden ympäristössä.

Iirola korostaa, että ambulanssi hoitaa aina ensin ensihoitotehtävät, ja vasta tämän jälkeen kuvaan astuu ensihoitajien vastaanottotyö. Nauvosta ei siis voida lähteä esimerkiksi Houtskariin asti lauttaliikenteen vuoksi, sillä silloin viive ensihoidon tehtäviin kasvaisi liian pitkäksi.

Potilas hoidetaan paikan päällä

Nauvon ambulanssissa (EVS 5213) työskentelevät ensihoitajat Kati Lehtimäki ja Silja Hongisto ovat tyytyväisiä laajennettuun työnkuvaansa.
– Päivystämisen lisäksi meillä on nyt mielekkäitä lisätehtäviä. Asiakkaille taas ajansäästö ja helppous merkitsevät paljon, kun hoitoa saa jo paikan päällä, sanoo Lehtimäki. Terveysasemien ollessa auki ensihoitajat voivat tarvittaessa auttaa terveysasemien henkilökuntaa esimerkiksi haavojen ompelussa, jos lääkäri ei ole paikalla.

Asiakas ottaa yhteyttä Turussa sijaitsevaan yhteispäivystyksen puhelinneuvontaan. Neuvonta arvioi potilaan hoidon tarpeen, ja mikäli vaiva on hoidettavissa ensihoitajan vastaanotolla, ottaa Turun keskus yhteyttä ambulanssiin.
Nauvon ambulanssin henkilökunta palvelee kaikkia saarissa asuvia ja siellä kävijöitä. Kuluneen kesän aikana ensihoitajan vastaanotolla kävi viitisenkymmentä potilasta. Useimmin hoidettuja vaivoja olivat erilaiset haavat, virtsatietulehdukset sekä pienet palovammat.
Nauvon ambulanssissa työskentelee yhteensä 10 henkilöä, ja juuri tällainen panostus tarvitaan ympärivuorokautiseen toimintaan. Henkilökunta on saanut lisäkoulutusta tehtäviinsä eriaiheisilla koulutuspäivillä, ja Tyksissä on ollut käytännön harjoittelua.

– Meillä on toimintamme takia autossa myös normaalia parempi varustus ja laajempi lääkevarasto, kiteyttää ensihoitaja Lehtimäki.