Neuvolan terveydenhoitaja

Henkilöstöllä merkittävä rooli uudistuksen onnistumisessa

Ministeri Rehulan maakuntakierroksella 7. syyskuuta 2016 eri toimijat esittivät ajatuksiaan sote-uudistuksesta: yksityinen ja järjestösektori tulee ottaa mukaan uudistustyöhön, henkilöstön osaamista pitää hyödyntää ja tietojärjestelmät on saatava kuntoon.

Valinnanvapaus määrittelee sote-yhtiöiden palvelut

Varsinais-Suomen sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo kertoi, että kuntia, kuntayhtymiä, muita julkisen sektorin organisaatioita, ammattijärjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrittäjiä on pyydetty esittämään henkilöitä sote-valmisteluun syyskuun loppuun mennessä. Varsinainen työ alkaa loka-marraskuussa.

– Vasta kun valtakunnalliset linjat ovat selvillä, voimme rakentaa sote-yhtiöitä. Valinnanvapaus määrittelee palvelut, joita sote-yhtiöiden tulee tarjota, Parpo muistutti.

Tietojärjestelmät ovat Varsinais-Suomessa varsin haastavassa roolissa.

– Meillä on käytössä paljon erilaisia potilastieto- ja taloushallintojärjestelmiä. Niiden haltuunotto tulee viemään aikaa.

Miten löydetään riittävät voimavarat uudistukseen?

Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen piti sote-uudistuksen tavoitteita tärkeinä. Haasteina hän nosti esiin syrjäseutujen palvelujen turvaamisen sekä voimavarojen löytämisen uudistustyöhön.

– Tarvitsemme uudistamiseen useiden kymmenien ammattilaisten kokoaikaisen työpanoksen. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tulevan muutoksen vaativuutta. Lisäksi pelkona on, johtaako uudistus epäterveeseen työvoimakilpailuun maakuntien yhtiöiden, yksityisten yritysten ja työterveyshuollon välillä?

Mutanen kuitenkin muistutti, että vaikka uudistus on uhka, on se myös merkittävä mahdollisuus.

Miten pienet yritykset pääsevät toimialalle?

Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen toi tilaisuuteen yksityisen palveluntuottajan näkökulman. Hän muistutti, että sote-uudistus on muutos kaikille, ei ainostaan kuntatoimijoille.

– Yksityisiä sote-palveluja tuottavia yrityksiä on Suomessa 16 000. Noin 15 000 työllistää alle kymmenen henkilöä. Nyt olisi tärkeää miettiä, miten kaikilla pienilläkin yrityksillä on mahdollista päästä toimialalle uudistuksen jälkeen?

Närhinen muistutti myös, että markkinoilla kaikkia toimijoita on kohdeltava samoilla säännöillä.

– Lisäksi tarvitsemme laaturekisteriä, jota asiakas voi hyödyntää valitessaan palveluja.

Järjestöjen hienoa työtä ei saa hukata

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen korosti, että järjestöt tarvitsevat selkeästi tietoa, mitä heiltä sote-uudistuksessa odotetaan.

– On olemassa pelko, että järjestösektori näivettyy. Kysynkin, ymmärretäänkö järjestöjen haavoittuvuutta riittävästi tässä projektissa?

Hän korosti sitä, että järjestökentällä ammattilaiset ja vapaaehtoiset tekevät töitä tasavertaisesti.

– Vapaaehtoiset ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa hyvinvoinnin tuottamisessa. Toivon, että uudistuksessa ei hukata järjestöjen pitkälle hiottua työtä, jota olemme vuosia tehneet yhteiskunnan rahoilla. Järjestöjen hieno rooli sekä palvelutuottajina että yhteiskunnallisen asian edistäjänä tulisi ymmärtää.

Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Samuli Saarni korosti, että erikoissairaanhoidon näkökulmasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on sote-uudistuksessa sairaanhoitopiireistä pisimmällä.

Esimerkkinä Saarni nosti esiin Loimaalla ja Uudessakaupungissa käytössä olevan sote-ideologian, jossa on luotu uudenlainen yhteistoimintamalli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.

– Potilas ei joudu vaihtamaan sänkyä siirtyessään erikoissairaanhoidon asiakkaaksi. Hän ei liiku paikaltaan mihinkään. Myös hoitohenkilökunta pysyy samana.

Henkilöstön osallistaminen uudistukseen erittäin suuressa roolissa

Tehy ry.n pääluottamusmies Kirsti Tuominen muistutti, että työntekijöille tulee antaa vastuuta ja resursseja kehittää omaa työtään.

– Sote-uudistus ei ole pieni läpihuutojuttu, vaan henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen ovat erittäin suuressa roolissa. Jokaisen työntekijän on tunnettava olevansa osa arvokasta uudistuskokonaisuutta.

Tuominen esitti, että Varsinais-Suomessa otettaisiin mallia satakunnasta.

– Satasotessa uudistusta on tehty rohkeasti ja osallistamalla. Toivon, että meillä otettaisiin riittävästi henkilöstön edustajia mukaan. 32 edustajaa ei ole riittävä määrä edustamaan maakunnan 20 000 työntekijää.

Kuva Juha Rehula

Rehula: Sote-muutokseen tarvitaan kokonainen sukupolvi

Ministeri Juha Rehula vieraili 7. syyskuuta Varsinais-Suomessa kertomassa sote-uudistuksen tilanteesta. Hän muistutti, että tiedon liikkuminen on yksi uudistuksen kulmakivistä. ”Elämme vuotta 2016 ja edelleen joissakin paikoissa potilastiedot liikkuvat faksilla paikasta toiseen”.

Ministeri Rehula muistutti, että ei tule olemaan yhtä päivää, jolloin sote olisi valmis, vaan kehittämistyö kestää pitkään.

– Muutos tulee tarvitsemaan todennäköisesti yhden sukupolven. Mutta me tarvitsemme päivämäärän (1.1.2019), johon mennessä tarvittava perusta pitäisi olla valmis. Varsinaisesti olemme lähempänä sotea vasta siinä vaiheessa, kun sosiaalityöntekijät ja lääkärit alkavat puhua asiakkaista ja potilaista samalla kielellä, Rehula konkretisoi.

Rehula kiteytti sote-uudistuksen kahteen ydinasiaan. Uudessa mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu yhteen.

– Lisäksi olemme rakentamassa palvelujärjestelmää, joka on irti kuntarajoista. Jos vuonna 2019 yhdenkään kaupungin budjetissa on laskettu yksikin euro nykyisiin sote-menoihin, jotain tämän uudistuksen rakentamisessa on mennyt pieleen. Nyt rakennetaan mallia, joissa ihminen on integraation keskiössä ja palvelut pitää rakentaa sen mukaan.

Digitalisaation merkitystä ei voida edes ennustaa

Rehula muistuttaa, että sote-uudistuksen yksi kulmakivistä on tiedon liikkuminen paikasta toiseen.

– Elämme vuotta 2016 ja edelleen joissakin paikoissa potilastiedot liikkuvat faksilla paikasta toiseen. Meillä on tilanteita, joissa ambulanssi vie potilaan ensin aluesairaalaan ja kun matka jatkuu yliopistosairaalaan, lyödään mappi potilaan kainaloon ja matka jatkuu, Rehula muistuttaa.

Ministerin mukaan Suomessa ollaan jo lähellä sitä tilannetta, että eri tietojärjestelmät voisivat keskustella keskenään. Esimerkiksi Omakanta.fi –palvelu tarjoaa pintaraapaisun siitä, mitä digitalisaatio tulevaisuudessa voi suomalaisille tarjota.

– Voimme ennustaa palvelutarpeen seuraaville vuosikymmenille. Se voidaan helposti laskea. Mutta sitä on mahdotonta ennustaa, miten digitalisaatio tulee mullistamaan koko sosiaali– ja terveydenhuollon.

Asiakas palvelujen lähtökohdaksi, maakunnasta tulee vahva isäntä

Maakunta vastaa jatkossa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ihmistä, väestön tarpeiden mukaan.

– Uudistus tehdään, jotta saamme sujuvammat palvelut, hyvinvoivat ihmiset, talouden kuntoon ja turvaamme ammattilaisten riittävyyden. Kestävyysvaje supistuu vuoden 2029 loppuun mennessä 3 mrd. euroa. Sen avulla turvaamme sote-palvelut tulevaisuudessa, Rehula luetteli.

Sote-uudistuksen lakipaketti on vuodenvaihteeseen saakka lausuntokierroksella. Rehula kannusti kaikkia antamaan palautetta lakipaketista, vaikka sitä ei olisi erikseen pyydetty.

– Lupaan henkilökohtaisesti lukea jokaisen viestin, jonka lakipaketista lähetätte. Jokainen saa antaa henkilökohtaisen mielipiteen, mutta toivon silti, että Varsinais-Suomi antaisi myös yhteisen viestin. Ihmisiä, sote-palvelujen käyttäjiä, pitää myös kuulla.

Rehula totesi myös, että Varsinais-Suomessa on tekemisen meininki. Lisäksi hän kiitteli muutosjohtaja Antti Parpoa siitä avoimesta keskustelusta, joita poliittisten päättäjien kanssa on käyty.

Sinua saattaa kiinnostaa myös