Antti Parpo: Sote-työryhmien kokoaminen käynnissä

Muutosjohtaja Antti Parpo valottaa videolla sote-uudistuksen valmistelutilannetta Varsinais-Suomessa.

Sote-uudistuksen valtakunnallinen muutosjohtaja Sinikka Salo vieraili Varsinais-Suomessa 24. elokuuta. Videolla Varsinais-Suomen muutosjohtaja Antti Parpo kertoo, mikä on sote-uudistuksen valmistelutilanne Varsinais-Suomessa. Valmistelijoita on pohdituttanut muun muassa palvelulaitosten ohjaus ja yhtiöittäminen.

 

(Video: Sosiaali- ja terveysministeriö)

Julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne

Maakuntien organisaatio ja vastuutahot uudistuksen jälkeen

Kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakuntien vastuulle 1.1.2019, muuttuu hallinnollisesti moni asia.

Järjestämisvastuu ja julkisen vallan käyttö on maakunnalla. Ylin valta on maakuntavaltuustolla ja maakuntajohtaja on korkein viranhaltija maakunnassa.

Maakuntahallitus johtaa maakuntaa. Sote-palvelujen järjestämisvastuusta päättää sote-lautakunta ja sote-palveluiden järjestämisestä vastaa sote-järjestämisjohtaja.

Maakunnan alaisuudessa toimii maakunnan palvelulaitos, joka tuottaa maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulaitos ei itse markkinoi palveluitaan tai ole valinnanvapauden piirissä. Maakunnan palvelulaitoksella voi olla omiin tarpeisiinsa yhtiöitä tai se voi hankkia ostopalveluja yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Maakunnan palvelulaitoksella on oma hallitus ja sitä johtaa erillinen johtaja.  

- Maakunnan vastuulla on toteuttaa palvelut väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakasta. Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille, joita ovat julkiset yhtiöt, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, valtakunnallinen sote-muutosjohtaja Sinikka Salo korostaa.

Valtakunnallisesti maakuntien käyttöön tulee neljä yhteistä palvelukeskusta:

  • Toimitilojen ja kiinteistöjen palvelulaitos
  • Talouden ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
  • Hankintojen palvelukeskus
  • ICT-palvelukeskus

- Maakunta antaa julkisen palvelulupauksen siitä, miten palvelut toteutetaan ja seuraa, toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla, laki asettaa raamit toiminnalle, Salo muistuttaa.

Sinikka Salo

”Varsinais-Suomessa on valmistauduttu tulevaan uudistukseen hyvin”

Sote-muutosjohtaja Sinikka Salon maakuntakierros saapui Varsinais-Suomeen ja Turun Messukeskukseen 24. elokuuta.

Salo kertoi olevansa ilahtunut, kuinka hyvin uudistustyö etenee Varsinais-Suomessa.

– Täällä tehdään jo erittäin voimallista palvelujen kehittämistyötä. Sote on iso sisällöllinen kokonaisuus. Varsinais-Suomessa on hyvin valmistauduttu siihen, että todellinen muutoksen pyörä laitetaan pyörimään, muutosjohtaja Sinikka Salo kiitteli.

Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti on lähes valmis lausuntokierrokselle ja lausuntoajan jälkeen koossa on iso lakipaketti.

– Lait luovat raamin ja antavat struktuurin, mutta muutos tehdään alueilla lähellä ihmistä. Sote-uudistuksessa on kyse ihmisten palveluista ja uudistustyötä maakunnassa tekevät vastaavat siitä, että työ tehdään alueilla mahdollisimman hyvin.

Asiakkaan valinnanvapaus on pääsääntö sosiaali- ja terveydenhuollossa perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Aikataulun askelmerkit olemassa  

– Valinnanvapauden lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle marraskuussa 2016. Tässä tehdään nyt omaa suomalaista valinnanvapausmallia. Tämä siitä syystä, että missään muualla sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole integroitu yhteen.

Tällä hetkellä tehdään lainsäädäntötyötä ja käytännön uudistustyö on aloitettu myös maakunnissa.

Lait on tarkoitus hyväksyä ensi keväänä. Tämän jälkeen lait astuvat voimaan 1.7.2017 ja samalla perustetaan väliaikaishallinto. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019.

Kuva hoitaja

Asiakkaista kilpaillaan tulevaisuudessa laadukkaalla hoidolla

Varsinais-Suomessa sote-uudistus vaikuttaa 27 kunnan asukkaan lisäksi yli 20 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijän arkeen. Isoimmin tällä hetkellä puhuttaa valinnanvapaus, johon ei kesällä esitellyssä sote-uudistuksen lakipaketissa vielä otettu kantaa. Valinnanvapaudesta päätetään myöhemmin tänä vuonna, mahdollisesti marraskuussa.

– Nyt näyttää siltä, että asiakas listautuisi vähintään puoleksi vuodeksi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka tarjoaisi tietyt peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen tai yksityisen yhtiön tai järjestön ylläpitämä. Palvelu olisi kuitenkin aina julkisesti ohjattua ja rahoitettua, Antti Parpo kertoo.

Asiakkaista kilpaillaan laadukkaalla hoidolla

Maakunnat maksaisivat tarvevakioidun kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille niiden asiakasmäärän mukaisesti. Näin raha seuraisi asiakasta. Korvaus olisi kaikille palveluntuottajille sama, jolloin sosiaali- ja terveyskeskukset kilpailisivat keskenään laadulla, eivät hinnalla.

Valinnanvapaus on Parpon mukaan niin iso asia, että vielä on vaikea sanoa, miten asia ratkaistaan. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa valinnanvapaus ei välttämättä onnistu.

– Mielestäni kouluterveydenhuolto pitäisi jatkossakin järjestää nykyisellä tavalla. Myös työterveyshuollon osalta valinnanvapaus saattaa tuoda muutoksia: onko kaikilla työantajilla halua maksaa työterveyshuollon palveluista, kun työntekijällä on mahdollisuus valita oma sosiaali- ja terveyskeskuksensa? Parpo pohtii.

Vanhuspalveluiden osalta asiat ovat edelleen linjaamatta, mutta todennäköisimpänä vaihtoehtona Parpo pitää palveluseteliä.

– Palveluseteli laadittaisiin siten, että asiakas maksaa palvelusta tietyn hinnan ja palveluntuottaja saa maakunnalta tietyn summan. Näin palveluntuottajat itse määrittelevät sen, kuka pystyy tuottamaan vanhusten asumispalvelut kyseisellä rahamäärällä.

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa hoidon tulee perustua tarpeeseen

Sote-uudistuksen etuina Parpo pitää ehdottomasti palveluiden saatavuuden paranemista ja tasapuolistumista. Myöskään kilpailua siitä, kuka palvelee asiakkaita parhaiten, ei Parpo pidä huonona asiana. Jos potilaiden valinnanvapaus toteutetaan onnistuneesti, on kustannusten alentaminen mahdollista.

Uudistuksen haasteena Parpo näkee sen, miten jatkopalvelun eli erikoissairaanhoidon ja muiden sote-keskuksen palveluvalikoimaan kuulumattomien palvelujen käyttöä ohjataan. Sosiaali- ja terveyskeskus ei voi olla läheteautomaatti, josta asiakkaita lähetään jatkohoitoon pelkästään heidän toiveidensa perusteella.

– Jokainen meistä ymmärtää, että sosiaali- ja terveyskeskuksessa hoito ei voi perustua toiveeseen. Jotta toiminnasta saadaan taloudellisesti kestävää, on asiakkaan palvelutarpeen oltava avainasemassa ja jos toiveita voidaan palvelutarpeen rinnalla toteuttaa, hyvä niin.

Iso rutistus on myös julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen.

– Yhtiöiden muodostaminen vaatii aikaa ja työtä. Yhteisiä tietojärjestelmiä ei vielä ole ja nykyisten tietojärjestelmien yhdistäminen on mahdotonta, Parpo muistuttaa.